YVA-selostus keskeneräinen
Tampereen Veden tekemä Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) -selostus
Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamosta on julkistettu.
Vastineena Pirkanmaan keskuspuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostukseen Nokian Vihreät esittävät:
Ei riskialtteille suurjätevedenpuhdistamoille järvivesistöihin toteutettuna – kyllä pienimuotoiselle alueiden väliselle keskittämiselle ja puhdistamoiden uudistamiselle parhaan mahdollisen puhdistustuloksen saamiseksi.
Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamon YVA-selostuksessa hankkeessa on todettu että keskuspuhdistamo ei kokonaisuudessaan vähennä jätevesien käsittelyn ympäristölle aiheuttamaa kuormitusta. ”Laskelmien mukaan kokonaiskuormituksessa ei ole oleellista eroa eri vaihtoehtojen (0+, VE1 Pirkkala, VE2 Nokia) kesken” Sen sijaan riskit poikkeustilanteissa lisääntyvät huimasti verrattuna hajautettuun 0+-vaihtoehtoon eli jätevedenkäsittelyn pienimuotoisempaan keskittämiseen ja nykyisten jätevesipuhdistamoiden kunnostamiseen ajan tasalle. ”Vaihtoehdossa 0+ jätevesien purkualueita on useita (9kpl) kun taas keskuspuhdistamovaihtoehdossa jätevedet on tarkoitus purkaa yhteen pisteeseen.”
Varsinainen syy keskuspuhdistamon ajamiseen löytyy itse raportista: ”Lakkautettavien puhdistamojen alueita vapautuu muuhun maankäyttöön.” Näkemyksemme mukaan muutaman näköala-asunnon rakentaminen on täysin kestämätön peruste erittäin riskialttiin hankkeen toteuttamiselle. Vastaavan kokoista keskusjätevedenpuhdistamoa ei ole toteutettu järviympäristöihin missään Länsi-Euroopassa. Jätevesien keskitetty purku lisää normaalitilanteessakin pistemäistä kuormitusta purkualueella ja heikentää veden laatua herkässä järvivesistössä erityisesti virtaamien ollessa vähäisiä. Äärimmäisen ja peruuttamattoman ympäristökatastrofin riski korvaamattomilla vesialuilla (Pyhäjärvi, Kulovesi) syntyy koska poikkeustilanteiden aiheuttamia puhdistamattoman jäteveden ohijuoksutuksia ei kyetä nykyteknologialla eliminoimaan.
YVA-selostus sisältää useita selkeitä puutteita ja ristiriitaisuuksia. Suureen osaan jo YVA-selostuksen suunnitteluvaiheessa (YVA-arviointiohjelma) esille nostetuista kysymyksistä ei ole löydetty tai ei ole haluttu etsiä vieläkään vastauksia . Erityisesti haluamme nostaa esille seuraavat YVA-selostukseen liittyvät puutteet: yleisesti huolenaiheena olevat laitoksen poikkeustilanteet on käsitelty ylimalkaisesti esim. riskien todennäköisyyden ja vaikutusten tarkastelu sekä poikkeustilanteiden vesistömallinnukset puuttuvat. Toisaalta pumppaamoiden ohijuoksutuksia ja niiden riskejä ei ole käsitelty YVA-selostuksessa lainkaan. Lisäksi keskuspuhdistamoverkoston toteutusvaiheessa vaadittavan ruoppaamisen riskit Pyhäjärven pilaantuneiden pohja-ainesten leviämisen osalta on todettu mutta niiden vaikutusarviointi on jätetty tekemättä.
1. MIKSI POIKKEUSTILANTEIDEN RISKIEN ARVIOINTI ON JÄTETTY PUOLITIEHEN?
Huolimatta siitä että YVA- lausunnoissa ja mielipiteissä erityisesti korostettiin tarvetta huomioida vakavien poikkeustilanteiden seuraukset, on poikkeustilanteet käyty selostuksessa läpi erittäin kevyesti. Esim. puhdistamon ohijuoksutuksesta on ainoastaan lyhyt kappale ( s. 72-73. )
Selostuksessa ei ole käytetty normaalia riskien tarkastelumenettelyä jossa arvioidaan kunkin riskin todennäköisyys ja toteutuvan riskin aiheuttaman vahingon suuruus. Tällainen todennäköisyystarkastelu löytyy selostuksessa (Liite 1.) arseenipitoisuuksiin ja pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyen mutta puuttuu tyystin poikkeustilanteiden käsittelystä. Esim. eri tilanteita joissa ohijuoksutuksiin saatetaan joutua: tulvat, sähkökatkokset, rankkasateet, vikatilanteet jne ei ole tarkasteltu millään tavalla lähemmin eikä ohijuoksutusten seurauksia ole tarkasteltu kuin 1vrk ohijuoksutuksen tasolla. Miksi näin?
Toisaalta vesistömallinnusten tekijöiden käytössä on ollut hienot mallinnustyökalut vrt. kuvat s. 73-82 ja tilaisuudessa esitetty animaatio pitoisuuksien leviämisestä eri alueille virtausten myötä. Miksi näitä työkaluja ei ole käytetty myös ohijuoksutusten vaikutusten arviointiin ja demonstrointiin?
Nokian keskustelutilaisuudessa Tampereen Veden edustaja totesi tähän liittyen että poikkeustilanteita on mahdollista analysoida vasta lupavaatimusten käsittelyssä. Eikö koko YVA-käsittelyn idea pitänyt olla siinä että ympäristövaikutuksen arvioidaan NYT? Toisaalta hän totesi että osiin poikkeustilanteisiin liittyvistä kysymyksistä ei löydy vastausta. Tämäkin olisi päätöksenteon kannalta olennainen tieto: mitkä poikkeustilanteisiin liittyvät asiat hankevastaava näkee täysin ennalta arvaamattomina?
2. MIKSI PUMPPAAMOIDEN OHIJUOKSUTUSTEN RISKIT JA VAIKUTUKSET ON JÄTETTY HUOMIOTTA?
Pumppaamojen ohijuoksutukset on jätetty lähes kokonaan huomiotta riskien arvioinnissa. Selostuksessa todetaan yhdellä ainoalla lauseella (YVA s. 154): ”Nykyisille puhdistamoille on tarpeen jättää pumppauksen ohitus ylivuotona vesistöön”. Olemassa olevissa suurissa keskusjätevedenpuhdistamo-verkostoissa (esim. Hki Viikinmäki) eniten ohijuoksutuksia on tehty pumppuasemilta – esim. pitkään jatkuneiden rankkasateiden aikana. Ohijuoksutus pumppuasemalta tarkoittaa jäteveden ohjaamista täysin puhdistamattomana lähivesistöön.
Varokeinona tarjottu jäteveden säilöminen siirtotunneliin tarjoaa ratkaisun ainoastaan tunneliin suoraan liittyvissä pumppuasemissa ja silloinkin vain yhden vuorokauden ajaksi.( YVA s.152): ”varaudutaan teknisin järjestelyin siihen, että Viinikanlahdesta johdetaan puhdistamatonta vettä vesistöön välppäyksen kautta, mikäli tunnelia ei voida käyttää varastointiin”. Muilla pumppuasemilla tällaista varokeinoa ei ole käytettävissä. Myöskään pumppaamon sähkönsyötön katkoihin ei pystytä varautumaan. ”Pumppaamovikoihin varaudutaan varustamalla keskeiset pumppaamot varapumpuin ja huolto-osin. Pumpun vaihtaminen pystytään toteuttamaan vuorokauden kuluessa.” ts. varokeinot eivät kata varavoiman järjestämistä sähkökatkostilanteessa.
Hajautetussa vaihtoehdossa pystytään alueellisissa puhdistamoissa yleensä käsittelemään ohijuoksutettava jätevesi edes jollakin tavalla. Keskuspuhdistamon toteutuessa Pirkanmaan alueella tulisi olemaan entistä suurempi määrä (useita kymmeniä?) isoja pumppuasemia joissa ei pystytä tekemään mitään puhdistustoimenpiteitä. Ilmastomuutoksen on arvioitu kasvattavan tulvariskiä ja rankkasateiden (maksimisateet) määrää jopa 40% (Suomen Ympäristökeskuksen raportti Rankkasateet ja taajamatulvat, 2008). YVA-selostuksessa ei ole kerrottu miten pumppuasemilla varaudutaan näihin tilanteisiin.
Keskuspuhdistamon on tarkoitus toimia alueen jätevedenkäsittelyn perusratkaisuna vähintään seuraavan sadan vuoden ajan. Ilmastomuutos ja keskuspuhdistamo-verkosto yhdessä muodostavat yhtälön joka käytännössä lisää vesistöjen paikallista likaantumista koko Pirkanmaalla. Miten tähän on varauduttu? Miksei näitä riskejä ole käsitelty ja tilanteita huomioitu esitetyn keskuspuhdistamon kokonaisvaikutusta arvioitaessa?
3. PILAANTUNEIDEN POHJASEDIMENTTIEN RISKIT JA VAIKUTUKSET JÄTETTY YVA:SSA TUTKIMATTA
”Kaikilla putkilinjavaihtoehdoilla on vesistön alitusosuuksilla olemassa riski vesistön mahdollisesti pilaantuneiden pohjasedimenttien leviämisestä. Leviämisriski on pieni osuuksilla, joissa putki vain lasketaan pohjaan. Erityisesti rantautumisosuuksilla, joissa joudutaan vedenalaiseen kaivuun tai ruoppaukseen, on leviämisvaara suurin. ”
” Siirtoviemärit lakkautettavilta puhdistamoilta on pääosin suunnittelematta eikä kyseisten linjojen vaikutusarviointi ole sisältynyt tähän YVAan.”
Keskuspuhdistamo edellyttää joka tapauksessa vesistön alituksina toteutettavia paineviemäreitä (Viinikanlahdesta Raholaan (VE1 ja VE2), mahdollisesti myös Pirkkalan ja Nokian välillä (VE1). Miksei näitä vaikutuksia ole sisällytetty tähän arviointiin?
4. RISTIRIITA MERIPUTKESTA TEHDYN DIPLOMI-TYÖN KANSSA JÄTEVESIEN LUONNOLLISEN PUHDISTUMISEN VAIKUTUKSISTA
Osana YVA-prosessia teetetyssä, Tampereen Veden tilaamassa ja ohjaamassa diplomi-työssä Jenni Haapaniemi: ”Pirkanmaan jätevesien johtamisen meritunnelivaihtoehto” on esitetty että puhdistetun jäteveden johtamisen vaikutukset voisivat olla Itämerelle haitallisia ainakin paikallisesti koska suoraan mereen johdettaessa luonnollista puhdistumista ei tapahtuisi. Kulovettä käsiteltäessä taas todetaan (YVA s. 71) että ”Kuloveden vaihtoehdossa purkuvesistön rehevyys ei lisääntyisi, koska kuormitus kulkeutuu nykyisinkin samalle alueelle ilman merkittävää ravinteiden pidättymistä. ”
Eli ensimmäisessä nähdään vesien kulkumatkan varrella tapahtuva ”luonnollinen puhdistuminen” hyvin olennaisena osana puhdistumista, jälkimmäisen mukaan tällä ei olisi mitään merkitystä. Ristiriita on myös siinä että puhdistetut jätevedet nähdään haitallisina Itämerelle mutta eivät voimakkaasti säännöstellylle Kulovedelle tai Pyhäjärvelle.
5. YHTEYSVIRANOMAISEN MENETTELYTAPAVIRHE
Miksi YVA-selostuksen esittelyyn tarkoitetut kaikille avoimet yleisötilaisuudet ilmoitettiin äärimmäisen lyhyellä 4-6 päivän varoajalla? Pirkanmaan ympäristökeskus julkisti tiedotteen YVA-selostuksen valmistumisesta ja yleisötilaisuuksista 19. marraskuuta ja tilaisuudet pidettiin 24. (Tampere) 25. (Pirkkala) ja 26.(Nokia) marraskuuta. Tämä ei antanut yleisölle mahdollisuutta tutustua ennakkoon monisatasivuiseen dokumenttiin liitteineen. Nokian tilaisuudessa Pirkanmaan Ympäristökeskuksen yhteysviranomainen totesi kiireisen aikataulun juontuvan selostuksen tilaajan (Tampereeen Veden) esityksestä; ei voi välttyä vaikutelmalta että pyrkimyksenä oli minimoida YVA-tilaisuuksissa käytävä keskustelu.
Kantanamme on että ympäristön kannalta paras vaihtoehto on VE 0+. Uskomme, että mikäli ympäristökunnat käyttäisivät keskuspuhdistamohankkeeseen tarvittavan rahamäärän valittujen puhdistamoiden uudistamiseen ja kaikkien selvitysten mukaan pahasti rappiolla olevien viemäriverkostojensa saneeraukseen, saataisiin lopputuloksena ympäristön kannalta huomattavasti parempi tulos kuin upottamalla rahat keskuspuhdistamoon ja siirtoviemäreihin.
Nokian Vihreät ry.