PERUSTURVALLE LISÄÄ RAHAA 405 000 EUROA

Valtuusto hyväksyi 8.9.-08( äänin 29 – 14) vihreiden esityksen korottaa perusturvalautakunnan lisämäärärahoja kaupunginhallituksen päätöksestä 405 000 eurolla eli lautakunnan esityksen mukaiseksi. Virkamiesjohto oli niistänyt lähipalveluista 175 000, erityispalveluista 80 000 ja perhepalveluista 150 000 euroa ja hallitus oli vähennyksen yksimielisesti hyväksynyt.

Vihreiden esitys perusteluineen oli seuraavanlainen:
Vihreä valtuustoryhmä esittää, että kh:n päätöksestä poiketen perusturvalautakunnan
määrärahat palautetaan lautakunnan esittämälle tasolle, eli lähipalveluihin 1 075 000, erityispalveluihin 256 000 ja perhepalveluihin 500 000 euroa

KJ:n ja TJ:n valmistelussa todetaan, että osa tulisi käsitellä vuosittaisessa talousarviokäsittelyjärjestyksessä. Tämä lienee tulkittavissa siten, että lautakunta ei ole osannut arvioida menoja oikein. Emme tiedä, mikä on lautakunnan esityksen ja lopullisen tämän vuoden budjettipäätöksen ero eli paljonko on matkalla määrärahoista niistetty eli yrittääkö lautakunta lisämäärärahaesityksellään päästä lähemmäs alkuperäisesitystään.
Edelleen todetaan, että pitää käyttösuunnitelmamuutoksin ja töiden aikatauluttamisen avulla saada rahat riittämään.Perusturvan kohdalla tämä merkitsee siis toimintojen supistamista. Lisämäärärahoja todetaan tarvittavan mm. mielenterveydenkuntoutujien asumispalveluissa, vammaisten asumispalveluissa ja tulkkipalveluissa sekä Ylisen kehitysvammapalveluissa,lisäksi lasten pitkäaikaisissa sijoituksissa perheisiin. Näistäkö siis pitäisi supistaa ja näitä aikatauluttaa paremmin budjettiin sopivaksi?

Kun tarkastellaan kulunutta valtuustokautta, perusturvan(tai sosiaali- ja terveyspuolen) lisärahoitustarve on ollut joka vuosi hyvin merkittävä, vaikkakin poistettaisiin sairaanhoitopiirin mystisen matematiikan tuomat lisämausteet.
Lukuja päätetyistä lisämäärärahoista valtuuston pöytäkirjoista:

2005
-terveydenhuollon ostopalveluihin 920 000(TAYS)
-lasten päivähoitoon 250 000
-vanhus-ja vammaishuoltoon 125 000

2006
vanhus- ja vammaispalveluihin 372 000(kj toi suoraan hallituksen kokoukseen)
terveydenhoidon ostopalveluihin 1, 45 milj.
päivähoitoon 100 000

2007
lähipalveluihin 665 000(koskien vammaispalveluja)
perhepalveluihin 500 000 (lastensuojeluun ja perhehoitoon)
vanhuspalveluihin 175 000
erityispalveluihin 600 000 (lähinnä TAYS)

Nokia ei ole tällaisessa budjettitoiminnassa kuitenkaan yksin. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kokoamassa sosiaalibarometrissa (HS-pääkirjoitus 20.4.08) todetaan tahallisen alibudjetoinnin olevan yksi pahimmista selviytymiskeinoista kuntien taloudenpidossa.
Em. selvityksessä todetaan, että lähes kolmannes kuntien sosiaalitoimen johdosta ja neljännes terveyspalveluiden johtajista kertoi tietoista alibudjetointia noudatettavan omassa kunnassaan.
Kun palvelukeskuksessa tiedetään budjetin olevan riittämätön jo esitysvaiheessa, on selvää, että lasketaan osasta toimintaa selvittävän lisäbudjetilla. Tämä ei voi olla hyväksyttävä toimintamalli,koska tietoinen pihistely ja toimintaa kattamaton budjetointi iskee aina pahimmin lastensuojeluun, vanhusten palveluiden järjestämiseen sekä vammais- ja päihdehoitopalveluihin.
Rahaa jaettaessa vahvimmilla ovat ne kuntalaiset, joilla on äänekkäät ja vaikutusvaltaiset edunvalvojat luottamuselimissä.Hiljaiset ja pienet on helpompi ohittaa rahanjaossa.
On vielä syytä todeta, että alibudjetointi johtaa myöhemmin vielä suurempiin menoihin, kun syntyneitä vahinkoja on pakko korjata järein keinoin.
Lastensuojelun tukitoimena kotipalvelua tarvitsevan perheen jäädessä vaille apua seurauksena saattaa olla huostaanotto. Yhden lapsen laitos- tai perhesijoitukseen kuluvalla rahalla palkataan kotipalveluun työntekijöitä useampienkin perheiden tueksi.

Edellä mainituin perusteluin vihreät siis esittävät perusturvan lisäbudjetin määräahoja lautakunnan esittämälle tasolle.

Leo Lähde
vihreä valtuustoryhmä

PERUSTURVALLE LISÄÄ RAHAA 405 000 EUROA

Valtuusto hyväksyi 8.9.-08( äänin 29 – 14) vihreiden esityksen korottaa perusturvalautakunnan lisämäärärahoja kaupunginhallituksen päätöksestä 405 000 eurolla eli lautakunnan esityksen mukaiseksi. Virkamiesjohto oli niistänyt lähipalveluista 175 000, erityispalveluista 80 000 ja perhepalveluista 150 000 euroa ja hallitus oli vähennyksen yksimielisesti hyväksynyt.

Vihreiden esitys perusteluineen oli seuraavanlainen:
Vihreä valtuustoryhmä esittää, että kh:n päätöksestä poiketen perusturvalautakunnan
määrärahat palautetaan lautakunnan esittämälle tasolle, eli lähipalveluihin 1 075 000, erityispalveluihin 256 000 ja perhepalveluihin 500 000 euroa

KJ:n ja TJ:n valmistelussa todetaan, että osa tulisi käsitellä vuosittaisessa talousarviokäsittelyjärjestyksessä. Tämä lienee tulkittavissa siten, että lautakunta ei ole osannut arvioida menoja oikein. Emme tiedä, mikä on lautakunnan esityksen ja lopullisen tämän vuoden budjettipäätöksen ero eli paljonko on matkalla määrärahoista niistetty eli yrittääkö lautakunta lisämäärärahaesityksellään päästä lähemmäs alkuperäisesitystään.
Edelleen todetaan, että pitää käyttösuunnitelmamuutoksin ja töiden aikatauluttamisen avulla saada rahat riittämään.Perusturvan kohdalla tämä merkitsee siis toimintojen supistamista. Lisämäärärahoja todetaan tarvittavan mm. mielenterveydenkuntoutujien asumispalveluissa, vammaisten asumispalveluissa ja tulkkipalveluissa sekä Ylisen kehitysvammapalveluissa,lisäksi lasten pitkäaikaisissa sijoituksissa perheisiin. Näistäkö siis pitäisi supistaa ja näitä aikatauluttaa paremmin budjettiin sopivaksi?

Kun tarkastellaan kulunutta valtuustokautta, perusturvan(tai sosiaali- ja terveyspuolen) lisärahoitustarve on ollut joka vuosi hyvin merkittävä, vaikkakin poistettaisiin sairaanhoitopiirin mystisen matematiikan tuomat lisämausteet.
Lukuja päätetyistä lisämäärärahoista valtuuston pöytäkirjoista:

2005
-terveydenhuollon ostopalveluihin 920 000(TAYS)
-lasten päivähoitoon 250 000
-vanhus-ja vammaishuoltoon 125 000

2006
vanhus- ja vammaispalveluihin 372 000(kj toi suoraan hallituksen kokoukseen)
terveydenhoidon ostopalveluihin 1, 45 milj.
päivähoitoon 100 000

2007
lähipalveluihin 665 000(koskien vammaispalveluja)
perhepalveluihin 500 000 (lastensuojeluun ja perhehoitoon)
vanhuspalveluihin 175 000
erityispalveluihin 600 000 (lähinnä TAYS)

Nokia ei ole tällaisessa budjettitoiminnassa kuitenkaan yksin. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kokoamassa sosiaalibarometrissa (HS-pääkirjoitus 20.4.08) todetaan tahallisen alibudjetoinnin olevan yksi pahimmista selviytymiskeinoista kuntien taloudenpidossa.
Em. selvityksessä todetaan, että lähes kolmannes kuntien sosiaalitoimen johdosta ja neljännes terveyspalveluiden johtajista kertoi tietoista alibudjetointia noudatettavan omassa kunnassaan.
Kun palvelukeskuksessa tiedetään budjetin olevan riittämätön jo esitysvaiheessa, on selvää, että lasketaan osasta toimintaa selvittävän lisäbudjetilla. Tämä ei voi olla hyväksyttävä toimintamalli,koska tietoinen pihistely ja toimintaa kattamaton budjetointi iskee aina pahimmin lastensuojeluun, vanhusten palveluiden järjestämiseen sekä vammais- ja päihdehoitopalveluihin.
Rahaa jaettaessa vahvimmilla ovat ne kuntalaiset, joilla on äänekkäät ja vaikutusvaltaiset edunvalvojat luottamuselimissä.Hiljaiset ja pienet on helpompi ohittaa rahanjaossa.
On vielä syytä todeta, että alibudjetointi johtaa myöhemmin vielä suurempiin menoihin, kun syntyneitä vahinkoja on pakko korjata järein keinoin.
Lastensuojelun tukitoimena kotipalvelua tarvitsevan perheen jäädessä vaille apua seurauksena saattaa olla huostaanotto. Yhden lapsen laitos- tai perhesijoitukseen kuluvalla rahalla palkataan kotipalveluun työntekijöitä useampienkin perheiden tueksi.

Edellä mainituin perusteluin vihreät siis esittävät perusturvan lisäbudjetin määräahoja lautakunnan esittämälle tasolle.

Leo Lähde
vihreä valtuustoryhmä