Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Suomalaisen koulutuksen tasa-arvoisuuden kehittyminen ovat paljosta velkaa Canthin elämäntyölle. Canthin huomio kiinnittyi ennen kaikkea naisten ja tyttöjen koulutusmahdollisuuksiin, jotka olivat huomattavasti miehiä ja poikia rajatummat. Paljon edistystä on tapahtunut sitten Canthin aikojen, mutta paljon on vielä tehtävää. Koulutuksen tasa-arvo, kuten tasa-arvo ylipäänsä, ei ole tietty saavutettavissa oleva piste, jossa tasa-arvo tulee valmiiksi. Tasa-arvo on jatkuva prosessi, joka elää ja muuttuu yhteiskunnan ja koulutuksen mukana. Tänä päivänä sukupuolten koulutukselliseen tasa-arvoon liittyvät ongelmat ovat osin erilaisia kuin Canthin aikaan, koska yhteiskunta ja maailmakin ovat erilaisia.
Tällä hetkellä naiset ovat koulutetumpia kuin miehet, mutta sukupuolen mukainen eriytyminen koulutuksen sisällä tuottaa tytöille ja pojille eriytyviä oppiaine-, ala- ja koulutusastevalintoja. Eriytymiseen liittyen on oltu myös huolissaan poikien vähäisemmästä kiinnostuksesta koulunkäyntiä kohtaan. Yhteiskunnallisella tasolla koulutuksen eriytyminen tuottaa erilaisia ja erilailla arvostettuja ja palkittuja asemia naisille ja miehille. Sukupuolen mukainen eriytyminen ja siitä aiheutuvat tasa-arvo-ongelmat ovat säilyneet, mutta muuttaneet muotoaan.
Koulutuksen tasa-arvon haasteet eivät kuitenkaan pelkisty vain naisten ja miesten sekä muun sukupuolisten välisiin kysymyksiin, jotka jo itsessään ovat hyvin moninaisia. Kun mukaan lisätään esimerkiksi erot sosioekonomisissa ja etnisissä taustoissa, huomataan, miten monet asiat vaikuttavat yksilöiden yhtäläisiin mahdollisuuksiin kouluttautua.
Koulutukseen kohdistuneet säästöt ovat voimistaneet huolta koulutuksen tasa-arvon heikkenemisestä. Ja syystä. Tasa-arvoiset kouluttautumismahdollisuudet on useiden asiantuntijoiden taholta esitetty merkittävimpänä keinona estää tuloerojen kasvaminen ja sitä kautta yhteiskunnan eriarvoistuminen. Vaikka koulutus edelleen suurelta osin periytyy, on Suomessa vanhempien tulo- ja koulutustasolla ollut pienempi merkitys yksilön mahdollisuuksiin kouluttautua ja opiskella kykyjensä ja toiveidensa mukaisesti kuin monessa muussa maassa. Tästä on syytä pitää kiinni. Mutta se vaatii konkreettisia tekoja.
Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi huomiota on kiinnitettävä muun muassa koulutuksen maksuttomuuteen, laatuun ja kaikille avoimeen koulutusjärjestelmään. Toiseen asteen opintojen maksuttomuus eli käytännössä lukukausi- ja oppimateriaalimaksuista vapaa koulutus tarvitaan turvaamaan kaikille nuorille tasa-arvoiset mahdollisuudet jatkaa opintoja peruskoulun jälkeen. Huoli koulutuksen maksuttomuuden rapautumisesta kulminoitui kansalaisaloitteeseen maksuttomasta toisesta asteesta. Tiedämme, miten aloitteelle kävi. Nyt on suunnanmuutoksen aika.
Koulutus aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen tarvitsee lisärahaa miljardi euroa. Laatuun panostaminen tarkoittaa riittäviä resursseja erityisesti ammatillisen koulutuksen lähiopetukseen ja ohjaukseen, kohtuullisia ryhmäkokoja ja erityistukea siitä tarvitseville. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta on parannettava, perusrahoitukseen panostettava ja yliopistojen ja tieteen autonomiaa tuettava. Rahoitusmalleissa on huomioitava laatu, eikä vain määrälliset mittarit. Pitkäjänteisen tutkimuksen tekemisen edellytyksiä on parannettava. Kaiken kaikkiaan koulutusjärjestelmä on pidettävä avoimena, että välivuodet eivät heikennä jatkomahdollisuuksia. Opiskelusta täytyy saada innostua elämän eri vaiheissa. Opintopolun jatkaminen korkeakouluun tulee olla aidosti mahdollista kaikille niin lukiosta kuin ammatillisesta oppilaitoksesta tutkinnon suorittaneille. Se, että myös ammatillisen väylän kautta on mahdollista hakeutua korkeakoulu-opintoihin, on ollut tärkeä väylä erityisesti pojille korkeakoulutukseen. Yhteiskunnallinen ja koulutuksellinen tasa-arvo kulkevat käsi kädessä. Niin myös mahdollisuuksien tasa-arvo ja korkea osaaminen.
Piila Paalanen
FM, opettaja
