KUHERRUSKAUSI OHI – ARKI EDESSÄ
Tapani Mattilan ensikuukaudet kaupunkimme vetojuhtana ovat sujuneet ainakin päältä katsoen mallikkaasti. Budjetin rakentamiseen on sisältynyt kaivattua vuoropuhelua,lautakuntien esityksiin,sikäli kun annetut raamit eivät ole paukkuneet, Mattila ei ole kovin dramaattisia muutoksia, Siuron terveysasema poislukien. Myös kutistettu Nokia-lisä kuuluu kaupunginjohtajan muutospalettiin. Näistä kysymyksistä valtuustoryhmät ovat rakentavasti neuvotelleet ja nähtäväksi jää, miten pitkälle yksituumaisuutta tänään riittää.
Nokian kaupungin ulkoinen julkisuuskuva ja mediavalmiudet ovat edenneet tavalla,johon uusi kaupunginjohtaja työpaikkahaastattelussa oli kertonut pyrkivänsä.Kasvavan kuntalaiskritiikin ja ylitulvivan nettikommentoinnin edessä siinä onkin haastava ja vastuullinen tehtävä.
Kuherruskuukaudet on ohitettu,edessä ovat arkiset vuodet ja niiden mukanaan tuomat vaatimukset. Uuden kaupunginhallituskauden alkaessa kaupunginjohtajalla on näytön paikka, kuinka viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteistyön ja yhteistyökyvyn veteen piirrettyä viivaa aiotaan tulevina vuosina vetää.
Rakenteissakin on entraamista: esimerkiksi kaupunginhallituksen alainen kiinteistötoimikunta ei ole kokoontunut kertaakaan kaksivuotiskautenaan ja joutaa sellaisenaan lakkauttaa, koska sen tehtävät hoitaa ilmeisesti virkamiesvetoinen maanhankintaryhmä. Tilalle voitaisiin perustaa luottamushenkilönäkökulmaakin omaava kaupunkisuunnittelutoimikunta,jonka suunnittelukiikarin sihti olisi 10-20 vuoden päässä. Se voisi ottaa hoitaakseen myös ne tehtävät, jotka alun perin ajateltiin ryhmien puheenjohtajista koostuvalle, epäviralliselle tulevaisuustoimikunnalle. Sen toiminnan nykymuodossa voi hampaattomana lopettaa.
Kaupunginjohtajavetoisena,hänen sopivaksi katsomallaan kokoonpanolla, tällaisille strategia- ja visio-istunnoille olisi vihreiden mielestä kaupungin kehittämisessä käyttöä. Vihreä valtuustoryhmä on aiemmin aloitteena esittänyt tällaisen toimikunnan perustamista ja tarjoaa ajatusta uudelleen harkittavaksi.
Aiemmin investointibudjetin taloussuunnitelmavuodet ovat jääneet vähäiselle huomiolle niin valmistelussa kuin budjettikokouksissakin, enemmän toiveiden kirjauksiksi kuin vakavaan tarveharkintaan perustuviksi. Tällä kertaa kaupunginhallituksen esitys vuodelle 2012 on noin 4 miljoonaa pienempi ja 2013 noin 2,5 miljoonaa pienempi kuin teknisen lautakunnan vastaava, kovin vähäiselle käsittelylle jäänyt ehdotus.
Taloussuunnitelmavuosia tulee jatkossa valmistella ja käsitellä vahvemmin sitouttavina selvine raharaameineen, ei summittaisina hankekirjauksina. Tämän vuoden budjetin tavoitteissa ilmaistaan ,että ”teklalle laaditaan sekä talonrakennuksen että infrarakentamisen 5-vuotisohjelma”. Sellaista ei toistaiseksi ole käsitelty eikä siis vielä näiltä osin päästy valtuustoon nähden sitoviin toimintatavoitteisiin.
Tämän budjetin investointien loppusumma kh:n esityksessä alittaa annetun 15 miljoonan raamin. Tekninen lautakunta rutisti oman esityksensä tasan 15 miljoonaan siten, että yhdessä tulosalueiden päälliköiden ja esittelijän kanssa etsittiin kokouksen aikana puuttuvan miljoonan verran poistoja. Niinpä kj:n ja kh:n esityksissä ei ole tarvittu loppusumman takia kuuluisan punakynän käyttöä,toki tilanteiden eläessä muutoksiakin on lautakunnan esitykseen pitänyt tehdä.
Rakenteellisten muutosten kanssa kamppaileva palvelukeskusten henkilöstö on ollut kovilla lomautusten ja useiden yt-neuvottelujen painaessa päälle. Haastavasta tilanteesta on onneksi tulosta tullut: velkaantumisen kasvu on saatu taitetuksi. Seuraavina vuosina lainoja maksetaan enemmän takaisin kuin uutta joudutaan ottamaan, lainakanta per asukas pienenee hiljalleen, velkamäärän sulattaminen kohtuulliseksi toki vie pitkän periodin. Onkin syytä kysyä, onko kotikaupungillamme malttia vaurastua,Kekkosta muotoilevasti lainaten. Tähän huutoon joutuu myös seuraava valittava valtuusto vastaamaan ja saman haasteen kanssa painitaan tänäänkin.
Hyvänä apuna tähän olisi Kuntaliiton tuore esitys vaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan:kuntien menojen lisäämisestä pidättäytymisen lisäksi kuntia myös velvoitettaisiin oman menokehityksensä tarkkailuun.Kukin kunta voisi hyväksyä oman menokehyksensä valtuustokaudeksi kerrallaan. Eräänlainen talouden valtuustosopimus siis. Kaikkiaan kannatettava ajatus,ainakin puhujan mielestä.
Kasvatus- ja opetuskeskuksen kohdalle on asetettu euromääräiset tavoitteet (s.38 ja 48)palveluverkon tehostamiseksi vuosiksi 2012 ja 2013, koska yhden vuoden aikana haukattava käyttötalouden budjettipala on todettu liian suureksi niellä. Vihreä valtuustoryhmä pitää tavoitetta oikeansuuntaisena,mutta vaarana on, että euromääräiset tavoitesummat muodostuvat enemmän kahleeksi kuin johtotähdeksi. Kyläkoulujen sulkemisesta pidättäytyminen tällä valtuustokaudella edellyttää myös sitovien summien sijaan toisenlaista tavoitteen ilmaisua perusopetuksessa, näin tulee toimia myös varhaiskasvatuksen kohdalla. Kaiken kaikkiaan suunnitelmakauden ajatellut säästötavoitteet joutuvat kovaan synnytysvalmennukseen, tarkoilla eurotavoitteilla tai ilman,tehdään se sitten oman väen tai ulkopuolisen viisaudella.
Seudullinen, haasteellinen Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma ja sen kuntakohtainen toteuttamisohjelma tavoitteineen niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä nostavat monia kysymyksiä Nokian kaltaiselle, pinta-alaltaan laajalle ja haja-asutteiselle kunnalle. Puhumattakaan seudullisista periaatteista yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi,joista päättäminen ajoittuu ensi vuoteen. Odotettavissa on kipakkaa keskustelua niin keskitetyn rakentamisen kuin kaava-alueen ulkopuolisen asumisen oikeutuksista, eduista ja haitoista. Suurimmat paineet kohdistuvat luonnollisesti nykykaavojen lievealueille. Suunta on ollut selvä: vuosina 2008-9 eli kahden vuoden aikana suunnittelutarvealueille rakennettiin 51 omakotitaloa, kun vuosina 2000-7 eli kahdeksantena edellisenä vuonna niitä tehtiin yhteensä 16. Eikä parin seuraavan vuoden kaava-alueiden omakotitonttitarjonta tee tilannetta helpommaksi,vaan lisää tonttivajetta ennestään.
Nokia kasvaa jatkossakin nopeasti ja järkevällä kaavoituksella tehdään suuria taloudellisia ratkaisuja –joko hyviä tai vähemmän hyviä. Isoja kaavakiistoja ei Nokialla ole juurikaan ollut. Toivottavasti muissakin ratkaisuissa niin lautakunnissa,hallituksessa kuin valtuustossa sopu ja yhteishenki säilyy niin päättäjien kesken kuin viranhaltijoiden kanssa, ettei Nokian koulun tai keskustan päiväkodin kaltaisia kisoja tarvitsisi käydä jatkossa. Näillä ajatuksilla vihreä valtuustoryhmä haluaa kiittää ensinnäkin kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita vuoden uurastuksesta,kaikkia läsnäolevia yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana ja toivottaa kaikille kaupunkilaisille hyvää joulua ja taloudellisempaa uutta vuotta!!
Leo Lähde/Vihreä valtuustoryhmä